Blogi

Kuntavaalilla suuri merkitys Puolangan tulevaisuuteen

Tulevan kuntavaalin tulos vaikuttaa merkittävästi Puolangan tulevaisuuteen. Vaalikaudella tulee päätettäväksi suuria tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä. Sellaisia ovat esimerkiksi tuulivoimahankkeiden kaavoituspäätökset, miten Puolangan hallinto tulevaisuudessa järjestetään ja sote-palveluiden järjestäminen.

Kaikkein eniten kuntalaisia puhuttaa valtava vimma saada Puolangalle tuulivoimaloita. Ei näytä valtapuolueen edustajia haittaavan, vaikka sillä pilataan kauniit vaaramaisemat, joista tehdään teollisuusalueita. Tämän vuoksi Puolangalle tarvitaan tuulivoimastrategia, jossa on selkeästi määriteltävä, millä ehdoilla tänne voidaan tuulivoimaa rakentaa. Useassa kunnassa on jo tuulivoimastrategia ja niiden sisältöä voi itse kukin käydä lukemassa kuntien nettisivuilta.

Olen seurannut Puolangan kuntapolitiikkaa 1970 -luvun loppupuolelta saakka. Olin mukana päätöksenteossa kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä, vuosina 1997-2004. Kokemuksesta voin sanoa, että kunnallinen demokratia toimii parhaiten, kun on useampi ryhmä yhdessä päättämässä asioista.

Puolangalla on jo usean vaalikauden ajan ollut yhden puolueen yksinvaltaisuus, joka vääjäämättä johtaa vallan keskittymiseen vain muutamille henkilöille. Hallintomalliksi valittu pormestarimalli on omiaan pienessä kunnassa keskittämään valtaa, varsinkin kun yhdellä puolueella on ehdoton enemmistö kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa.

Onneksi näiden vaalien alla on selvästi havaittavissa halua muutokseen ja sitä kautta todellisen kunnallisen demokratian palauttamiseen kunnan päätöksenteossa.

Nyt on puolankalaisten aika tehdä rohkeita päätöksiä äänestyskopissa ja äänestää valtuustoon Puolangan tulevaisuudesta kokonaisvaltaisesti ajattelevia henkilöitä. Olen tarkkaan seurannut vaaleissa mukana olevien ryhmittymien kirjoituksia ja esiintymisiä. Mielestäni Puolangan Puolesta -ryhmässä on esitetty selkeästi ja konkreettisesti tavoitteet, miten Puolangalla on hyvä elää ja yrittää myös tulevaisuudessa. Ryhmän ehdokkailla on monipuolista osaamista ja kokemusta monelta elämän alueelta. Joten aion äänestää Puolangan Puolesta -ryhmän ehdokasta ja suosittelen sitä myös muille.

Veikko Heikkinen

siltainsinööri, yrittäjä

Joukokylä

Ajatuksiani ikääntymisestä, idolista ja isänmaasta

Kossina mopo- ja ajokortti-ikää odotellessa aina toivoi, että päivässä menisi kaksi päivää. Nyt jo toivoo toisinpäin, että kahdessa päivässä menisi vain yksi päivä. Minulla on elämän rikkautena Kalajoella asuva, kesällä - jos luoja suo - 100 vuotta täyttävä pappa. Kun täytin 50, pappa tuumaili, että miltä se tuntuu nyt, kun on puolen välin etappi ylitetty. Oli niin pysäyttävä kysymys,  että en heti asiaa miettimään jäätyäni osannut vastata. Jossakin vaalitentissä kysyttiin idolista. Siihen vastasin, että Kekkonen oli kansan mies. Idolini on toki pappa, sotiemme veteraani ja maanviljelijä. Hänelle vanhoillinen vakaumus on ollut ja on elämän kantava perusta. 

Pappa on tyytyväinen elämäänsä ja saamiinsa terveys- ja kotipalveluihin, mutta suuri puute hänelle on, kun ikätovereita, kenen kanssa muisteluissa palata Kannakselle ja Lappiin, ei enää ole. Minä olen saanut etenkin viime vuosina Kalajoella käydessäni olla tarinoissa täydennysmiehenä papan mukana turvaamassa isänmaatamme, vaikka oikeasti minun ei ole onneksi tarvinnut rytäköissä olla ja toivottavasti meistä kenenkään ei oikeasti enää tarvitse. Aluksi olemme Laguksen mukana Kannaksella jarruttamassa ja torjumassa. Suurhyökkäys on silmitön rytäkkä. Kun raskain menetyksin tulee rauha, niin juomme papan kanssa vaan pikaiset kaffit, koska raskaiden rauhanehtojen velvoittamana on kiire Muhokselle Sakua juoksuttamaan Lapin kautta pois maaperältämme. Lapin reissu on pitkä, raskas ja  vaarallinen. On kuljettava metsiä, kun kaikki on miinoitettu, räjäytetty tai poltettu. Saku on arvaamaton, häijy ja viekas. Välillä osuu jo niin läheltä, että hiha repeää. Muonaa ja tarvikkeita meillä on rajallisesti, jos aina ollenkaan. 

Kun sairaudenkin runtelemana saamme viimein Sakun Karigasniemeltä Norjan puolelle, niin juomme kiireettömämmät kaffit. Tämän jälkeen keskitymme elämään ja siihen liittyviin perustöihin vapaassa isänmaassa. On savottahommia, raivaushommia, peltohommia, heinähommia ja pitää myös ampua joku kevät metso kuuden pojan soppakattilaan. Kun nämä elämän perushommat on saatu tehtyä, niin siirrymme päivän politiikkaan. 

Yhteinen näkemyksemme on, että maailmassa tapahtuu nyt niin isoja asioita, ettei oikein jyrkkää kantaa osaa ottaa. Pappa on monta kertaa minulta kysellyt, että joko olet lähtenyt valtuustoehdokkaaksi. Viimeksi tavattuamme kerroin hänelle lupautuneeni vastuunkantoon yhteisistä asioista valtuustoehdokkaana. Pappa evästi kotimatkalle seuraavalla ohjeella. Kun ollaan yhteisiä asioita miettimässä ja niistä päättämässä, niin asiat pitää nähdä riittävän laaja-alaisesti. Meidän pitää säilyttää oma vapaa isänmaa, eikä sitä tule antaa ulkomaisille tuulivoimatoimijoille. 

Nyt on meidän aikamme ja velvollisuutemme olla puolustamassa isänmaatamme äänestämällä. Toivottavasti voimme muistella tuleville polville, kuinka oli kova rytäkkä ja uhka isänmaamme menettämisestä ulkomaisille tuulivoimatoimijoille, mutta yhteishengellä ja jokaisen osallistumisella saimme isänmaamme pidettyä omanamme ja meillä on edelleen metso soitimella. 

Arto Hilliaho, kuntavaaliehdokas, Puolangan puolesta -yhteislista

3.4.2025

Uus-puolankalainen lokakuusta 2019

Kuntavaalit tulossa ja kunnalla on paljon velvollisuuksia, jotka sen on hoidettava jatkossakin ihan lakien niin vaatiessa. On myös asioita, joita kunnan ei tule hoitaa sekä asioita, jotka kunta saa hoitaa.

Kunnan ei tule toimia yrittäjänä, veronmaksajien (kuntalaisten) rahoilla, vaan kunnan tulee mahdollistaa yritysten toiminta lain suomien velvollisuuksien ja oikeuksien puitteissa. Kunnan ei tule itse rakentaa yritystoimintoja, veronmaksajien (kuntalaisten) rahoilla, jotka eivät kuulu kunnan velvollisuuksiin. Annetaan liike-elämän yritysten tehdä heille suotu työ. Tällainen tilanne, jossa kuntalaiset maksavat osan investoinneista, saattaa tulla eteen mm. biokaasulaitoksen kohdalla. Jotta kuntalaiset eivät joudu maksumiehiksi, tarvitaan yksityisten sijoittajien rahaa yli 11x10^6 euroa.

Kunnan ei pidä turvautua kiinteistöveroihin turvatakseen verotulot, se on lyhytnäköistä. Valtiovalta pääsee vaikuttamaan liiaksi kiinteistöveron lopulliseen tuottoon, jatkossakin. Tuulivoima-alueiden kaavoituksen tulee olla maanomistajalähtöistä. Itse sähköautolla työmatkat kulkien - eihän sillä pitkiä matkoja voi kulkeakaan - ymmärrän sähkön tarpeen, mutta luonnosta ja ympäristöstä pitää huolehtia jatkossakin ja fossiilisista energianlähteistä luopuminen ei voi olla hyväksyttävää keinolla millä hyvänsä.

Puolangan kunnan tulee panostaa lasten ja lasten kanssa toimivan henkilökunnan hyvinvointiin ja resursoida riittävästi ja oikea-aikaisesti. Tällä hetkellä kunnalla on vetovoimatekijöinä käytännössä vain varhaiskasvatus, perusopetus, lukio ja kansalaisopisto. Kunta ei kykenen houkuttelemaan uusia kuntalaisia avoimilla työpaikoilla. Lisäksi ikäihmisten hoivan tarve tulee lisääntymään ja tämä tulee lasten koulutuksen ohessa ottaa kaikessa päätöksenteossa huomioon. Hyvinvointi ei ole koskaan pois joltakin toiselta. Hyvinvointi luo hyvinvointia.

Kunnan päätöksenteossa tulee noudattaa hyvän hallinnon toimintatapoja. Lyhyesti, päätöksenteon tulee olla avointa, läpinäkyvää ja oikeudenmukaista. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kuntalaisilla on oikeus saada tietoa päätöksistä ja niiden perusteista etupainoitteisesti. Läpinäkyvyys varmistaa, että päätöksentekoprosessi on selkeä ja kaikkien nähtävissä, aina. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että päätökset tehdään tasapuolisesti ja kaikkien kuntalaisten etua ajatellen. Päätökset tulee tehdä siten, että ne kestävät kriittisen arvostelun, jopa ankaran ja välillä lisähaasteita aiheuttavankin. Päätösten tulee myös kestää kriittinen arvostelu siten, ettei muutoksia päätöksiin tarvitse tehdä jälkikäteen. Tarkoitus ei saa myöskään pyhittää keinoja. Lakeja on noudatettava kaikessa kunnankin päätöksenteossa.

Puolangalla on käytännössä päätöksenteossa voimassa harvainvalta ilman poliittista vastuuta ja nykyinen pormestarimalli vahvistaa tätä tilannetta, siihen pitää tulla muutos. Kuntalaisten rahoja palaa pienen ryhmän päättäessä tarpeettomasti, koska valmistelussa ei tule riittävästi esille laajaa näkemystä. Kun katsoo taaksepäin, ei yhden puolueen enemmistövalta ole kunnalle hyvä vaihtoehto, päätöksistä puuttuu isosti näkemyksiä. Jos asiat olisivat menneet kunnassamme kuluneina vuosikymmeninä hyvin, olisiko väki näin voimallisesti vähennyt ja yritykset kaikonneet? Tuskin.

Tässä vähän kliseinen mutta paikkaansa pitävä lausahdus: ”valta turmelee ja absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti” (Dalberg-Acton v. 1887).

Kuntavaaliehdokas Esa Ahola, Puolangan puolesta -yhteislista

Kirjoitus on julkaistu Puolanka-lehdessä 2.4.2025

Mielenkiintoiset vaalit edessä

Olen istunut valtuustossa ja eri luottamustoimissa nyt kaksi kautta. Aika on ollut mielenkiintoinen, joka vuosi on tuonut lisää kokemusta. Mietin pitkään ehdolle lähtemistä monista eri syistä. Perussuomalaisista eroaminen mietitytti, kuitenkaan en ollut enää pitkään aikaan tyytyväinen heidän tekemään politiikkaan. Kunnallisvaalit on kuitenkin enemmän henkilövaalit. Se sai lopulta vielä kokeilemaan miten loikkarin käy.

Harmikseni en itse päässyt vaalipaneelia seuraamaan mutta olen saanut hyvin tietoa paneelin keskusteluista. Uudelta valtuustolta odotan päätöksentekoon hyvää hallintotapaa, rakentavaa, rehellistä ja avoimuutta eri puolueiden ja ryhmien kesken. Yhteistyö parhaimmillaan tuo parhaat ideat ja erilaiset näkökulmat esiin. Niistä on hyvä tehdä valtuustossa yhteistyötä. 

Tasavertaisuus muiden Kainuun kuntien kanssa mietityttää, mutta toivoa on keskittämällä hyvät ehdokkaat aluevaaliin. HVA määrittää meidän sosiaali- ja terveyspalvelut, minun henkilökohtainen epäilys on, että palvelut meillä huononevat väkiselläkin nykyisestä. Olemme saaneet niin hyvät ja nopeat palvelut usean vuoden ajan. Siksi tuleva muutos on iso asia monelle.

Moni on kysynyt vaalilupauksesta. Olen vastannut että jos minut valitaan, teen parhaani kuntalaisten eteen. Minulla on lähellä sydäntä vähäosaiset ja lapsiperheet. Lapsiperheiden matalan kynnyksen palvelujen tarjoaminen. Perheiden tukeminen arjen haasteissa. Koulu henkilökunnan jaksaminen, nykyiset haasteet lasten ja nuorten hyvinvoinnista koulumaailmassa. Yhä enemmän on huonovointisia lapsia ja nuoria, jotka eivät ole koulukuntoisia. Lukion säilyminen ja uusien oppilaiden saaminen edellyttää vuosi vuodelta enemmän haasteita. 

Meillä on hyvät palvelut varhaiskasvatuksessa. Toivottavasti myös jatkuu. Vauvarahan on säilyttävä. Nämä palvelut on pidettävä hyvätasoisena. Perusmaatalous, matkailu ja luonto. Ilman maataloutta tämä kunta kuolee kokonaan. Täällä on hyviä, isoja tiloja, heidän panostuksensa on arvostettavaa.

Matkailu, meidän kauniit vaaramaisemat, lumitilanne sekä Paljakan mahdollisuudet tulisi kartoittaa uudelleen. Tämä tuo elinvoimaa ja yhä enemmän suosiota nostava ja kasvava trendi. Tämä toisi mahdollisia työpaikkoja. Yrittäjyyttä tukemalla, niin uusia yrittäjiä kuin jo toimivia. Heidän kuunteleminen ja toiveiden esittäminen on meille hyvin arvokasta. 

Vähäosaisten tukeminen ja heistä huolehtiminen on minulle yhä enemmän tärkeä asia. Valtio tekee päätöksiä, joissa vammaiset ja vanhukset joutuvat kärsimään. Suuri huoli on, mitä HVA tekee esim. meidän Vihlakalle. Vastaavia HVA on joko lopettanut tai vähentäneet. Vihlakka on ollut usealle vuosien ajan ainut rytmittäjä elämään. Heidän päivätyö voi olla ainut mahdollisuus kuulua johonkin porukkaan. Heille voi henkilökunta olla ainoat tärkeät ihmiset elämässä. Minusta kunnan kuuluisi ottaa Vihlakka omaksi palveluksi. 

Tuulivoima on kuuma kivi. Itse en kannata tuulivoimaa. Tuulivoimasta on hyötynsä mutta onko se liian lyhytkestoista? Mitä meille jää loppujen lopuksi hyödyksi, kun otetaan negatiiviset asiat huomioon. Tässä ajanvirrassa olemme jo myöhässä. Tuulivoimaa en halua senkään vuoksi, että meidän kaunis hiljainen maisema muuttuu radikaalisti. Meidän pitää ottaa myös huomioon mökkiläiset! On todistetusti tuotu esiin, miten meidän kunta hyötyy osa-aika-asujista ja mökkiläisistä. He ovat kultaakin kalliimpia meidän kunnalle, heitä on kuunneltava. On myös totta, ettei mökit ja asunnot mene kaupaksi senkään vertaa kuin nyt. On useita yhteydenottoja, lehtikirjoituksia, jotka kaikki eivät voi olla keksittyjä haittavaikutuksia. On tutkimuksia, joita ei haluta tuoda esiin. Sekin, ettei tuulivoiman hyöty jää kaikki Suomeen eikä varsinkaan omaan kuntaan. Tämä on näiden vaalien iso asia, muttei todellakaan ainut asia.

Pormestarimallista myös käy kuhina. Mielestäni pienen kunnan etu ei ole pormestarimalli. Kannatan kunnanjohtaja-mallia, mutta kuitenkin ajattelen, että enemmistön mukaan mennään, onko meillä jatkossa pormestari vai kunnanjohtaja.

Toivon että ihmiset käyvät äänestämässä sankoin joukoin, siten teillä on mahdollisuus vaikuttaa. Toivotan kaikille ehdokkaille vaalimenestystä!

Jaana Kemppainen, Puolangan puolesta yhteislistan kuntavaaliehdokas

2.4.2025

Mietteitä kuntavaalien alla

Tässä näin itsekin kuntavaaliehdokkaaksi lähteneenä Puolangan puolesta -yhteislistan mukaan, tulee mietiskeltyä näitä Puolangan ajankohtaisia asioita. Tulee seurattua eri median lähteitä ja silmiinpistävää on se, että ryhmämme leimataan vain tuulivoimaa vastustavaksi ryhmäksi. Se on kyllä totta, että ”ei tuulivoimaa” on meidän ykkösteemojamme, mutta uskallan varmasti sanoa, että jokainen ehdokas on valmis sitoutumaan ja tekemään kaikkensa kuntalaisten eteen. Haluamme, että palvelut säilyvät ja pysyvät hyvinä. Meillä kaikilla on varmasti huoli Puolangan tulevaisuudesta ja päätöksenteosta, ja siksi tämä joukko onkin lähtenyt vaaleihin mukaan.

Tänä päivänä kuntapäättäjä ei voi vaikuttaa kaikkeen yhtä hyvin kuin ennen. Esimerkiksi terveyspalvelut siirtyvät vuoden 2026 alusta hyvinvointialueille ja näin ollen kunta ei itse niitä enää järjestä. Niinpä tulevien valtuutettujen onkin tehtävä ja pystyttävä tekemään hyvää yhteistyötä aluevaltuutettujen kanssa, jotka ovat hyvinvointialueen päätöksiä tekemässä, jotta takaamme hyvät terveyspalvelut myös jatkossa.

Sivukylällä asuvana tietää, mitä tapahtuu, jos sote-palvelut heikkenevät - jos saan sairauskohtauksen, avun saaminen voi kestää liian kauan ja olla jo myöhäistä, mikäli palvelut eivät pelaa. Siitä on hyvä lähteä, että ketään ei jätetä. Sivukylät on pidettävä mukana niin päätöksenteossa kuin kunnan kehittämisessä -esimerkiksi tekemällä yhteistyötä kyläyhdistysten ja metsästysseurojen kanssa. Kaikilla ei ole omaa kulkuneuvoa, joten olisi hyvä, että palveluiden ääreen kirkonkylälle pääsisi edes kerran viikossa -esimerkiksi tilauspalvelua käyttäen tai mahdollisuuksien mukaan koulukuljetuksia hyödyntäen. 

Yrittäjien kanssa on myös pidettävä hyvä henki päällä. Samoin pitää turvata vanhusten hoito ja lapsiperheiden hyvin vointi, koulu, varhaiskasvatus, maankäyttö ja kaavoitus, liikuntapaikat, työllisyyspalvelut ja kaikki muutkin kunnan päättäjien vastuulla olevat asiat on pidettävä kunnossa, sekä kehitettävä kuntaa parhaamme mukaan.

Tuulivoimasta sen verran, että itseäni kyllä ihmetyttää pormestarin ja valtapuolueen kova halu edistää tuulivoimahankkeita ja samalla tuhota kauniit vaaramaisemat. Paikallislehdessä oli keskustapuolueen valtuutettujen kirjoitus, missä Puolangalla kerrottiin olevan noin viisi tuulivoimahanketta etenemisvaiheessa . Itse olen lukenut Puolangan kunnan sivuilta kymmenen hankkeen vireillä olosta.

Viimeisen parin vuoden aikana olemme taloudessamme lukeneet tuulivoimahankeselvityksiä oikein urakalla, laatineet lausuntoja ja esittäneet mielipiteitä. Asiaan perehtyneenä voi sanoa, että haitat ovat kyllä suuremmat mitä hyödyt. Voisin kirjoittaa pitkänkin kirjoituksen näistä asioista, mutta siihen en nyt tässä lähde.

Hankkeiden luontoselvitykset (YVA) on tehty hutaisemalla, ilman kunnollisia maastoselvityksiä. Lisäksi monissa selvityksissä niihin on laitettu samaa täytetekstiä, millä ei ole mitään merkitystä paikallisella tasolla. On vain isotöisempi tavallisen maalaisen niitä lukea sekä tulkita ja monilla ne jäävät kyllä lukematta, mikä on varma asia. Esimerkkinä Ukonkankaan arviointiselostus, joka on 486 sivua pitkä ja lisänä lukuisat liitteet - siihen sai perehtyä kyllä eräänkin tunnin. 

Havainnekuvatkin tuulimyllyistä on otettu niin, että todellisuus ei tule esille. Eipä näihin selvityksiin ole paljon paikallisten apuakaan haluttu käyttää, vaikka tietoa olisi paljon ja apua on tarjottu. Maanomistajat on myös jätetty huonoon valoon. Kaava-alueissa on mukana maita mistä ei ole saatu vuokrasopimuksia, eikä niitä tulla vuokraamaan.

Näin lienee liki kaikissa hankkeissa. Tämä jos mikä, on kyllä todella röyhkeää hanketoimijoilta ja Puolangan kunnalta pitää näitä maita kaavasuunnittelussa mukana. Kyllä maanomistajan tahtoa pitää kunnioittaa.

Uskon monen muun puolankalaisen ja vapaa-ajan asukkaan ajattelevan samoin kuin minä, että tuulivoimaa ei haluta. Me haluamme edelleen pitää suhteellisen kauniin, puhtaan, hiljaisen ja upean luonnon. Haluamme harrastaa ulkoilua luonnon rauhassa, metsästää, kalastaa, marjastaa ja mitä nyt itse kukanenkin luonnossa haluaa tehdä. Haluamme pitää rantasaunan tai kotimme terassilta hiljaiset ja kauniit näkymät ilman tuulimyllyjen haittoja.

Näin perheellisenä olisi mukava viedä jälkipolvikin luonnon helmaan nauttimaan samoista asioista, mistä itse olen saanut nauttia ilman tuuliteollisuusalueita. Näiden asioiden takia measukkaat ja mökkiläiset täällä haluamme olla. Puolanka on metsästäjien, kelkkailijoiden, hiihtäjien ja kaikenlaisten luonnossa liikkujien suosiossa laajasti läpi Suomen ja itse näen tässä myös mahdollisuuden, kun alamme markkinoida tuulivoimavapaata Puolankaa luonnon ja matkailun voimalla. On nähty miten lumivarmuus tuo porukkaa talvisin monenlaisiin tapahtumiin. Meillä on todella upeita luontokohteita mitä mainostaa ja näitä kohteita tulisi jatkossa kehittää ja markkinoida paremmin. Samoin perinteiset paikalliset elinkeinot pitäisi pitää pinnalla - esimerkiksi maa-ja metsätalous, sekä kannustaa ja tukea yrittäjyyttä.

Muuta mitä tulee mieleeni on kunnan päätöksenteko, mikä on mielestäni liian pienessä piirissä pormestarimallin takia. Mikä on ilmeisesti johtanut myös siihen, että kuntavaaliehdokkaitakin on ollut vaikea saada, koska koetaan ettei pystytä vaikuttamaan asioihin. Päätöksenteon pitäisi olla hyvän hallintotavan mukaista, rehellistä, avoimempaa ja kuntalaisia kuuntelevaa, sekä katseen kestävää joka kantilta. Ihmetyttää myös, mitä kunnanhallituksen tai valtuuston kokouksissa tapahtuu, jos sieltä lähdetään kesken kaiken eikä palata takaisin - luin näin käyneen paikallislehdestä. Tällainen luo kuvan, että asiat eivät ole nyt oikealla tolalla. 

Pistää miettimään, että onkohan riitelyä ja erimielisyyksiä ollut paljonkin? Mielestäni tulisi palata kunnanjohtajamalliin, joka toisi päätöksentekoa paremmin koko valtuuston käsiin. Ensimmäinen ehto kuntapäättäjillä on, olipa sitten kunnanjohtaja, pormestari tai valtuutettu, että lakeja tulee noudattaa ja kaikkia kohdella tasavertaisesti olipa kyseessä mikä tahansa tilanne. Näin ei mielestäni ole Puolangalla tapahtunut.

Nykypäivää olisi valtuuston kokousten striimaus eli reaaliaikainen suoratoisto netin välityksellä. Esimerkiksi Kempeleessä asia on nähty tärkeänä kuntalaispalveluna ja se tuo lisää avoimuutta päätöksentekoon. Toinen asia, joka on käytössä jo useassa kunnassa on sähköinen kuntalaisaloitepalvelu, johon kuntalaiset voivat avoimesti laatia aloitteita käsiteltäviksi. Nämä kaksi asiaa tulisi ottaa kunnassamme käyttöön

Muutamista kunnan hankkeista tulee sitten mieleen seuraavia ajatuksia. Kyseisiä hankkeita on kehuttu viime aikoina varsinkin valtapuolueen osalta. Esimerkiksi minkälaisia kannattavuuslaskelmia biokaasulaitoksesta on tehty? Onko markkinaselvityksiä tehty? Onko saatu Honkainfraan sijoittajia? Onko sopimuksia tehty esimerkiksi maatilojen kanssa lietelannan saannin osalta? Käsiteltäväksi tarvitaan lantoja ja biojätteitä 50 000 tonnia vuodessa. Kyllä sitä kuljetuskustannuksiakin tulee, mikäli lantaa aletaan ajella pitkin Suomea Puolangalle. Onko kaikki asianmukaiset lupa asiat kunnossa? Lieneekö tuo miten hyvin toiminut nykyinenkään biokeskus?

Onkohan energiapuuterminaalin suhteen sopimuksia eri hakeyrittäjien ja puun varastoinnin osalta tehty? Eikö alun perin ollut tarkoitus hakettaa puuta alueella? Haketusalue on Puolangan kylän ja asutuksen vieressä, niin epäilyttää mikähän melu- ja pölyhaitta siitä leviää, jos siinä aletaan hakettaa. Tosin ei sillä taida olla vielä sitä ympäristölupaakaan. Minkälaiset ovat tämän osalta kannattavuus -ja hyötylaskelmat ylipäänsä? Tukea tähänkin on toki tullut, mutta omaa rahaakin on reilu miljoona pistetty. Onhan biokaasulaitokseenkin tukea saatu esimerkiksi 5,6 miljoonaa, mutta kokonaishanke on 17 miljoonaa, niin mistähän puuttuva 11,4 miljoonaa aiotaan ottaa? Tähän täytyy kyllä löytyä ulkopuolinen rahoitus, eikä siihen tule käyttää kunnan varoja. Pitäisi kyllä olla jotakin faktaa hankkeiden kannattavuuksista, mutta tällainen tieto on tiukassa. Mahtaako moni valtuustossa istuvakaan tietää kokonaiskuvaa missä mennään? Tämmöisiä oli mielen päällä ja itseäni ainakin moni asioista mietityttää.

Lisätietoa näistä kuulemani mukaan kaipailee kyllä moni muukin kuntalainen. No tämmöstä arssinointia täältä Puokiolta ja nytpä ootellaan sitten niitä vaaleja ja käökäähän kaekki äänestysoikeutetut uurnilla. Nyt on mahdollisuus valita mitä tulevaisuudessa haluamme. Maalaisjärkeä tulisi ainakin käyttää, mikä tuntuu monesti kyllä puuttuvan monessakin paikkaa tänä päivänä.

Puolangan puolesta -yhteislistan kuntavaaliehdokas

Juho Fingerroos

n:o 40

VAALIPANEELISTA torstaina 27.3.2025

Puolanka-lehden raportissa vaalipaneelista Lauri Moilanen jätti kertomatta muun muassa perustelumme sille, miksi yhteislista Puolangan puolesta jäi pois paneelipöydästä: Saimme näet 19.3. Tuomo Seppäsen ohjeistuksen liittyen kuntavaalipaneeliin: ”Kuntavaaleissa paneelissa on kaksi edustajaa jokaisesta puolueesta sekä yhteislistalta... Kuntavaalipaneelin aiheina ovat Puolanka-lehdessä 26.3. olevat vaaleissa mukana olevien puolueiden ja yhteislistan vastaukset lehden esittämiin kysymyksiin. Lisäksi allekirjoittaneelle on ollut mahdollisuus lähettää kysymyksiä etukäteen sähköpostilla ja niitä käsitellään paneelissa. Yleisö voi esittää kysymyksiä vaalipaneelin aikana panelisteille.”

Olimme valinneet samalla viikolla edustajiksimme yhteislistan vara-asiamiehen Matti Reinikan ja ehdokas Leena Heikkilän. Saimme kuitenkin myöhemmin viestin, että yhteislistamme ”varapuheenjohtaja” ei edustajaksi kelpaa. Kysyimme perusteluita, ja sellaiseksi mainittiin, että koska Reinikka ei voi tulla valituksi kunnan päättäjäksi. Perustelu ei vakuuttanut, vaan vaikutti oudolta – ja saattoi epäilemään, oliko takana jotain tarkoitushakuisuutta?

Onhan yleinen käytäntö, että puolue itse valitsee ja lähettää edustajansa paneeliin - ja se voi olla myös puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, joka ei ole ehdokas kyseiseen luottamustoimeen. Näin olemme mm. YLE:n vaalikeskusteluista voineet nähdä ja kuulla. Kysymyshän on ennen muuta puolueen/yhteislistan LINJASTA!

Eihän ole taetta, että juuri mahdollinen paneelissa oleva ehdokas tulee valittua kunnanvaltuustoon. Ja vaikka pääsisikin, olisiko hänellä olisi itsenäinen asema päättäjänä. Esim. keskustan panelisteina olivat sitoutumattomat ehdokkaat Teemu Kyllönen ja Laura Tolonen, jotka eivät valittunakaan tulisi olemaan päättävässä asemassa ryhmässään – kuten paneelissa yleisön joukossa istuneet valtapuolueen vanhat parrat. Mutta Teemu ja Laura fresheinä kasvoina sopivat paremmin paneeliin ääniä kerääviksi valtapuolueen maskoteiksi.

Eikä ns. "hyvä tyyppikään" edes puolueen jäsenenä yksin saa luottamusmiehenä suuria aikaan - vain ryhmänsä jäsenenä. Ja ryhmä tulee pyrkiä toteuttamaan sitä tavoiteohjelmaa, mikä on äänestäjille luvattu. Meilläkin toinen edustajamme paneelissa olisi ollut ehdokkaamme Leena Heikkilä. Se, että toinen valittu oli yhteislistan vara-asiamies, olisi edustanut ja kirkastanut päälinjaamme, jota toteutamme - tuli valituksi kuka tai ketkä tahansa ehdokkaistamme. Positiivista tietysti oli, että – ennakotiedosta poiketen – pääsimme keskustelemaan tuulivoimasta heti aluksi. Osallistuimme ahkerasti keskusteluun niin tuulivoimasta kuin muustakin yleisökysymysten ja kommenttien muodossa. Puolangan puolesta keskusteluun ottivat osaa ainakin Esa Ahola, Leena Heikkilä, Arto Hilliaho, Markku Korteniemi ja Matti Reinikka. Mutta useimpien näiden puheenvuorojen suhteen toimittaja Lauri Moilasella oli raportissaan sordiino päällä.

Yksi teema oli yhteisöverotulon kehitys. Sen määrä ja puute ei anna oikeaa kuvaa pienyritysten, mukaan lukien matkailuyritysten, kuten luonto-, erä- ja kulttuurimatkailun merkityksestä Puolangan koko taloudelle. Yksityisiltä elinkeinonharjoittajilta ja henkilöyhtiöiltä ei peritä yhteisöveroa, vaan omistajat maksavat verot omassa verotuksessaan. Jo tuhat matkailijaa, jotka ostavat 100 euron edestä tuotteita tai palveluita täällä, tuottavat kiertoon kunnan alueella 100 000 euroa, kymmenentuhatta matkailijaa samalla kulutussummalla jo miljoona euroa. Kerrannaisvaikutukset poikivat myös kunnalle kiinteistöveroa ja kunnallista tuloveroa.

Puheenvuorojen jakamisen ja tilaisuuden johtamisen Tuomo Seppänen ja Pia Heikkinen hoitivat sinänsä hyvin. Kiitos myös järjestävän tahon Puolangan kansalaisopiston rehtorille Tuula Väisäselle. Aiemmin valtapuolue sovitteli itselleen marttyyrin kaapua pyrkien leimaamaan tuulivoiman vastustajat rettelöitsijöiksi ja someterrorin harjoittajiksi. Tällaista ei kuitenkaan enää väitetty – ja hyvä niin.

Yhteislistamme Puolangan puolesta edustaja Matti Reinikka käytti tilaisuuden viimeisen puheenvuoron: ”Puolangan poliittinen kenttä on ollut polarisoitunut. Ongelman poistaminen vaatisi kaikilta vastaantuloa, mutta kukaan ei koe, että sellaiseen olisi varaa. Jos yrität käydä rakentavaa keskustelua yli puoluerajan sinut tuomitaan rivistä lipeämisenä. Demokratiaan kuuluu, että voimme ja saamme ilmaista mielipiteemme vapaasti. Polarisoituminen nakertaa kaikkia demokratialle elintärkeitä rakenteita. Ensimmäisenä tuhoutuu järkevä keskustelu. Tasokkaassa julkisessa keskustelussa vastapuolen parhaat sanomiset, perustelut otetaan huomioon. 

Toisaalta tämä some-maailma tuntuu olevan vastakkainasettelun aarreaitta. Anonyymisti voi ehdokkaista sanoa asioita, jotka eivät perustu totuuteen. Keksitään mitä ihmeellisempiä asioita ja osa niistä täyttää kunnianloukkauksen kriteerit. Faktat ja niistä kertominen ei someväkeä kiinnosta. Olisiko aika Puolangallakin käydä asiallista, faktoihin perustuvaa keskustelua kunnan asioista? Ainakin yhteislista Puolangan puolesta on siihen valmis!”

Markku Korteniemi

Puolangan puolesta -yhteislistan asiamies

Miksi minusta tuli puolankalainen?

Punainen hirsipirtti täyttyi elämän äänistä kuusi vuotta sitten, kun pesueeni kanssa meistä tuli puolankalaisia. Puolanka oli minulle vastaus siihen, mitä olin pääkaupungissa kaivannut, asumista luonnon keskellä siedettävien etäisyyksien päässä palveluista. Törmänmäki on ollut hyvä paikka asua, metsien sylissä ilman suurempaa valosaastetta. Äänimaisema ja yötaivaskin ovat minulle tärkeitä. Olemme hankineet myös lampaita ja muitakin eläimiä.

Mutta nyt näkymä tulevaisuuden suhteen on vaihtumassa. Törmänmäki on kuuden teollisen tuulivoimahankkeen piirittämä - 2-6 km säteellä kylästämme! Kainuussakin markkinoitu "vihreä ja oikeudenmukainen" siirtymä ei ole sen enempää reilu kuin vihreäkään.

Tehdäänkö tällaiset päätökset kuntakeskusten ehdoilla? Perukkalaiset vikisköön, heidät voidaan uhrata – varsinkin jos kuntapäättäjät eivät alueella itse asu.

On ristiriitaista, jos ilmastokriisin ja vihreän siirtymän savuverholla, porkkanana vuokra- ja verotulot, voidaan tuhota erämaista luontoa ja jyrätä ihmiset, jotka ymmärtävät luonnon ja sen rauhan arvon ja merkityksen. Olemmeko tiellä ulkomaisten sijoitusyhtiöiden siirtomaaksi?

Sähkön suhteen Suomi on viime aikoina ollut liki omavarainen, mutta nyt digilisaatio tekoälyineen uhkaa lisätä sähkön tarvetta täysin kestämättömiin sfääreihin. Luontoa ei voi tuoda, eikä viedä – ja vähemmän on enemmän, toisin kuin jatkuvan kulutuksen kasvun ideologia väittää. Olemmeko sokeutuneet oman luontoympäristön ja maiseman arvolle: onko siitä tullut kuin vanha nojatuoli olohuoneessa? Se on aina ollut siinä, mutta sitä ei arvosteta – kunnes se katoaa.

Kehitetään Puolankaa sen vahvuuksilla - ja sopusoinnussa luontoympäristön  kanssa. Neljä vuodenaikaamme – toisin kuin Etelä-Suomessa – mahdollistaa mm. monenkaltaista luontomatkailua maisemissamme, läpi vuoden! Jopa pakkaslumi ja kävely jäällä voivat olla unohtumattomia eksoottisia elämyksiä lämpimistä maista tulleille.

Ruokaturvallisuus edellyttää maataloutta, lähiruokaa, lähiyrityksiä – ja omavaraisuuttakin. Kannustetaan etelän ruuhkakeskuksista paikkakunnalle muuttoon. Ja kun omatoiminen elämä perukassa ei tietysti ole liian helppoa, niin helpotetaan sitä joustavuudella ja kuntien välisellä yhteistoiminnalla. Kuntarajat eivät saa olla este valita lähintä koulua tai päiväkotia – ja koulukyytikin tulee järjestyä. Myös kotona vielä pärjääville vanhuksille tulle järjestää ihan inhimillistä tukea – eikä vain trendikkäästi robotteja, drooneja ja etäyhteyksiä.

Yhteinen hyvinvointimme edellyttää aktiivista yhteistyötä myös kuntalaisten vapaaehtoistoiminnan eli kolmannen sektorin kanssa. Näihin kuuluvat niin kyläyhdistykset, hyväntekeväisyysjärjestöt kuin harrastusyhteisöt.

Ja lopuksi: EI tuulivoimalle – KYLLÄ paluulle demokraattisempaan kunnanjohtajamalliin!

Kaisa Avonius

kuntavaaliehdokas, yhteislista Puolangan puolesta

Kirjoitus on julkaistu Puolanka-lehdessä 22.3.2025

Vallan keskittymisestä Puolangalla

Samuli Paronen on aforismikirjassaan ”Maailma on sana” kirjoittanut: ”Kun valta kasaantuu, se menettää kyvyn neuvotella, sen ainoaksi tavoitteeksi tulee kaiken muuttaminen vallaksi”. Juuri näin on käynyt Puolangalla nykyisen valtuustokauden aikana. Valtapuolue keskusta on pormestarinsa johdolla haalinut kaiken päätösvallan itselleen. Käytännössä kuntaa johtaa keskustan Puolangan kyläyhdistyksen kolme hallituksen jäsentä, jotka istuvat myös kunnanhallituksessa ja yksi heistä toimii pormestarina ja yksi myös kunnan omistaman Honkainfra Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Näin valta on kasaantunut. Päätökset tehdään pienessä piirissä ja muille päättäjille ei kerrota hankkeiden ja sopimusten sisältöjä. Vedotaan ”liikesalaisuuksiin”. Näinhän asiat ei voi olla. 

Nykymeno horjuttaa kuntalaisten luottamusta avoimeen ja läpinäkyvään hallintoon Puolangalla. Meillä kuntalaisilla pitää olla kontrollimahdollisuus siihen, että kunnassa tehdään lainmukaisia päätöksiä. Demokratiaan kuuluu, että kunnan päätökset ovat läpinäkyviä ja niihin voi hakea muutoksia. Ei siis ole mikään ihme, että kunnan päätöksistä on tehty lukuisia oikaisuvaatimuksia ja kunnallisvalituksia eri tahoille. Kaikki tämä olisi voitu välttää kun päätökset olisi noudattaneet hyvän hallinnon periaatteita.

Puolangan kunnan hallinnon tulee toimia hyvän hallintotavan, lainsäädännön ja omien hallintosääntöjen ja ohjeistusten mukaisesti. Tämän johdosta kunnassa tulee palata takaisin kunnanjohtajajohtoiseen hallintoon. Pormestarimalli ei sovi näin pieneen kuntaan, jossa sama henkilö toimii virkakunnan esimiehenä, asioiden valmistelijana, esittelijänä ja lopulta myös kunnanhallituksen puheenjohtajana. Kunnanjohtajamallissa on selvä ero: päättäjä ja esittelijä ovat kaksi eri henkilöä ja esittelevän virkamiehen on toimittava virkavelvollisuuksiensa mukaisesti ja hänellä on vastuu virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Näissä kuntavaaleissa on puolankalaisilla mahdollisuus saada muutos asiaan.

Kuntavaaleissa on mukana yhteislista ”Puolangan Puolesta”, joka tarjoaa vaihtoehdon nykymenolle. Yhteislistan tavoitteena on Puolangan kehittäminen paikallisten tarpeita ja toiveita kunnioittaen. Tuleva uusi valtuusto ratkaisee mm sen, miten Puolangalla valmisteilla olevalle kymmenelle tuulivoimakaavahankkeelle käy. Kaavoitukseen voidaan vaikuttaa äänestämällä tulevissa kuntavaaleissa ehdokkaita, jotka suhtautuvat kriittisesti tuulivoimaan. Henkilöitä, jotka ottavat päätöksenteossa huomioon asukkaiden, mökkiläisten, maanomistajien ja pienyrittäjien mielipiteet.

Äänestämällä voidaan vaikuttaa ja saada aikaan muutos Puolangan päätöksentekoon.

Matti Reinikka

Puolangan puolesta -yhteislistan vara-asiamies

TUULIVOIMAA - vihreätä, puhdasta ja oikeudenmukaistako?

Ilta-Sanomat otsikoi 28.1. ”Onko Suomi tekemässä kallista virhettä?”, kun ns. vihreän siirtymän savuverholla valtavat alueet on avattu siirtomaahenkisen riiston ja raiskauksen kohteeksi. Laskun maksajina ovat luonto ja paikalliset asukkaat. Ilmastonmuutosta, merien pilaantumista ja sukupuuttoaaltoa ei enää pyritä edes puheissa pysäyttämään irtaantumalla kirotusta ahneudesta; jatkuvasta tuotannon ja kulutuksen kasvun tavoitteesta. Jopa vihreät ovat siirtyneet hypettämään kasvuideologian puolesta. Kaikki digihärpäkkeet heti meille. Teknohuumassa yhteiskuntaa rakennetaan yhä haavoittuvaisemmaksi sähkön varaan megalomaanisilla datakeskuksilla ja vetytehtailla hypettäen ja vedättäen. ”Vihreä siirtymä” on myrkynvihreä!

Metalleja tarvittaisiin enemmän kuin ihmiskunnan historiassa on tähän asti käytetty ja harvinaisia sellaisia ollaan valmiita louhimaan ihmisoikeuksista viis lapsityövoimalla Kongosta ja uiguurien pakkotyöllä Kiinasta. Hankkeiden ”ilmastotaseisiin” ei yleensä lasketa raaka-aineiden tuotantoa ja kuljetuksia ulkomailla. Täällä vähällä huomiolla ohitetaan kymmenet tuhannet rekkakuljetukset, kuten myös propelleista irtoava suuri mikromuovin määrä, joka jää kiertämään marjoihin, riistaan ja kaloihin. Eläimet kaikkoavat - LUKE:n tutkimuksen (2023) mukaan jopa lierot pakenevat tuulivoimaloiden alueilta.

Entä oikeudenmukaisuus? Riittääkö sellaiseksi, että kansainväliset sijoittajat ja muutama maanomistaja voittavat – ja että kunnille hypetetään suuria kiinteistöverotuottoja. Tilastot tuulivoimakuntien veroprosenteista eivä tue väitettä niiden kunnallisveron laskusuunnasta. Entä mitä seuraa perukkalaisen asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen arvolle? Perustuslain 15 § mukaan ”jokaisen omaisuus on turvattu”, mutta Harri Peltolan opinnäytettä lainaten (2024, s.10):  "Tuulivoimarakentamisen vaikutuksia kiinteistöjen arvoon on tutkittu muun muassa Tanskassa 2022. Tutkimus kattoi Tanskan kaikki 1,34 miljoonaa kiinteistökauppaa 27 vuoden ajalta, kaikilta tuulivoima-alueilta. Voimaloiden todettiin vaikuttavan kiinteistön arvoon erittäin negatiivisesti 2,5 kilometrin etäisyydelle asti. Myös Norjan Yliopiston tutkimus kattaa yli 230 000 kiinteistökauppaa 12 vuoden ajalta. Tässä tutkimuksessa kiinteistön arvon todettiin laskevan jo tuulivoimalan rakentamisen aikana.”

Tästä huolimatta Puolangallakin kiinteistönomistajat ovat maksumiehinä. Oikeudenmukaisuus ja reiluus on tästä kaukana. Olemmeko kainuulaisina niin monessa sukupolvessa riistettyjä ja alistettuja, että tämä on meille vain tuttu ja turvallinen normaalitila? ”Kyllä herrat tietävät paremmin mikä on meille hyväksi” – ja tulemmehan edes näin huomatuksi… Mitä sanoisivat Hallan Ukko ja Ilmari Kianto tällaisesta nöyristelystä?

Puolangalla ei tehty omaa tuulivoimastrategiaa. Varmaan 1-2 voimala-alueesta olisi löytynyt konsensus, mutta nyt se on myöhäistä. Neljä vuotta sitten lähdettiin valtapuolueen johdolla aloittamaan niin monta tuulivoimapuiston kaavoitusta, kuin oli vain tilausta; tällä hetkellä 10 sisältäen 124 turbiinia. Uusia tuulivoimahankkeita aloitetaan kuitenkin heti vaalien jälkeen. Mitään huomiota ei kunnan johdon taholta saanut se, että pitäjän rajoilla kuten Törmänmäessä tai maakuntarajalla Puokiossa valtava määrä voimaloita on tulossa myös rajan toiselle puolen. 

Mitä sinä ajattelet kuudesta tuulivoimapuistosta viiden kilometrin säteellä Törmänmäestä; lähes sadasta Eiffel-tornin korkuisesta voimalasta, joiden perustoissa on miljoonia kiloja terästä ja betonia – ja jotka ovat siellä seuraavaan jääkauteen asti. Hyvästi maisema, äänimaisema ja yötaivas! Meistä monet valmistautuvat lähivuosina jättämään kunnan, koska emme tulleet tänne asuaksemme teollisuusalueella.

Pormestarin johdolla on heitetty taitavasti sumutusta tuulivoimahankkeiden päälle. Hankkeista kuulemma toteutuu korkeintaan 20%. Kunta ja tuulivoimayhtiöt ajavat kuitenkin 110 %:sti kaikkia hankkeita. Tuo 20 % pitää paikkansa vain siinä tapauksessa, että me ”huutavan äänenä korvessa” jaksamme uhrata elämästämme 10 vuotta loputtomiin kuulemistilaisuuksiin, mielipiteisiin, lausuntoihin ja valituksiin – ja vielä menestymme niissä.

Säännöllisesti lähes 100% asianosaisten kirjallisista mielipiteistä hankkeisiin liittyen ovat kielteisiä. Kun kuntalaiset ovat kokeneet, että heidän mielipiteillään ei ole painoarvoa, on aika ymmärrettävää, että joskus jollakin on ”päreet palaneet”. Tässä on valtapuolue huomannut mahdollisuuden marttyyrin rooliin – vaikka varsinaisena kiusaajana tällaisella kaavoitusmonopolin käytöllä ovat olleet itse. ”Valta turmelee, ehdoton valta ehdottomasti.” Keskusta luopui jo vuosikymmeniä sitten alkiolaisesta arvopolitiikasta ja muuttui suuntaan jos toiseen kumartelevaksi tuuliviiripuolueeksi – ja nyt tv-teollisuuden kanssa verkostuneeksi tuulivoimapuolueeksi. Kuntavaaleissa huhtikuussa meillä on mahdollisuus viheltää tämä peli poikki.

Tuulivoimakriittinen voit olla monelta pohjalta. Mieti miten käytät ääntäsi. Nyt tarvitaan uusia kasvoja kunnan päättäjiksi!

Markku Korteniemi

Puolanka,

lehtori, FL

Puolangan puolesta -yhteislistan asiamies

Kirjoitus on julkaistu Puolanka-lehdessä 5.2.2025