Uutiset

Yrittäjä Kaisa Schwarz on huolissaan, että Puolangan tuulivoimalat estävät hänen yritystoimintansa – kaava jakanut kunnanhallituksen mielipiteitä | 9.12.2025

Lue haastattelu Kainuun Sanomissa (vain tilaajille): https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/matkailuyrittaja-on-huolissaan-etta-puolangan-tuulivoimalat-estavat-hanen-yritystoimintansa-kaava

TUULIVOIMAA JYRÄTÄÄN – ja konstit ovat monet! | 4.12.2025

Tuulivoimahankkeen YVA- eli ympäristövaikutusten arviontiselostuksen ja kaavaluonnoksen yleisötilaisuus järjestettiin jälleen kerran samaan aikaan kunnanvaltuuston tai hallituksen kokouksen kanssa – nimittäin Vaarinkankaan tuulivoimahankkeen 11.11. 2025! Luottamusmiesten kun ei kuulemma tarvitse osallistua näihin. Hehän saavat suodatettua tietoa – sen verran mitä rivijäsenen on tarpeen – äänestääkseen oikein, siis miten kunnan johto hyväksi kahtoo. Liika perehtyminen voi vain sekoittaa pienen pään ja tuoda siihen omia ajatuksia.

Puolanka-lehti ei raportoinut tästä varsinaisesta Vaarinkankaan tilaisuudesta, kun siellä oltiin äänessä Puolangan puolesta. Sensijaan se uutisoi koko sivuaukeaman leveydeltä tuulivoimayrityksen mainospropagandaa työllisyysvaikutuksista yläkanttiin. – No muutamalla palstalla sentään, mitä tuulivoimajyräys merkitsee paikalliselle vapaa-ajan asunnon omistajalle!

Yhteisvaikutuksia Vaarinkankaan YVA-selostuksessa käsitellään, mutta nekin paloitellaan erillisiksi, niin että mitään kokonaiskuvaa ei synny. Lisäksi pääosin käsitellään liian suppealta alalta. Pormestari Peltolan näkemys, että yhteisvaikutusten kokonaisarviointi tehdään vasta lopullisia kaavapäätöksiä tehtäessä, on kestämätön. Kyseessä kai olisi valtapuolueen poliittinen harkinta valtuuston ”tupakkatauolla”. Kun kaikkia hankkeita ajetaan maksimaalisella teholla, on yhteisvaikutusten asianmukainen kokonaisarviointi edellytettävä jo näistä kaikista tiedossa olevista suunnitteluvaiheessa, varsinkin kun taktiikka näyttää olevan perustaa väleihin vielä pieniä hankkeita maakuntakaavaa väistäen.

Sen sijaan Harri Peltola esittää AMK-opinnäytteessään 2024 (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/861807/Peltola_Harri.pdf?sequence=2) ihan oikein: ”Tuulivoimarakentamisen vaikutuksia kiinteistöjen arvoon on tutkittu muun muassa Tanskassa 2022. Tutkimus kattoi Tanskan kaikki 1,34 miljoonaa kiinteistökauppaa 27 vuoden ajalta, kaikilta tuulivoima-alueilta. Voimaloiden todettiin vaikuttavan kiinteistön arvoon erittäin negatiivisesti.... Myös Norjan Yliopiston tutkimus kattaa yli 230 000 kiinteistökauppaa 12 vuoden ajalta. Tässä tutkimuksessa kiinteistön arvon todettiin laskevan jo tuulivoimalan rakentamisen aikana.”  Ilmastoa siis ”pelastetaan” tuhomalla paikallista luontoa ja ympäristöä – paikalliset ihmiset, kiinteistönomistajat, matkailuelinkeino, luontaiselinkeinot, metsästys, kalastus ja itse luonto maksumiehinä. On kuin ampuisimme omaan jalkaamme.

Kainuussakin markkinoitu "vihreä ja oikeudenmukainen" siirtymä ei ole sen enempää reilu kuin vihreäkään, vaan se on savuverho, joka on luotu jatkuvaan kulutuksen ja tuotannon kasvuun pohjautuvan ja tähtäävän taloudellisen saalistamisen suojaksi. Käytössä on asioiden sumutus, käsitteiden vääristely, vähättely, valikoiva vaikeneminen. Vaikutusarvioissa säännönmukaisesti lopputulema on se, että negatiiviset vaikutukset ovat ”vähäisiä”. Ja valikoivaan tulkintaan kuuluu, että ”positiivisia” aluetaloudellisia vaikutuksia ylikorostetaan. ”Yhteysviranomaisena” Kainuun ELY on antanut erittäin kriittisiä lain edellyttämiä ”perusteltuja päätelmiä”. Tuulivoimayhtiöt ja konsultit kuitenkin sivuttavat, alittavat ja ylittävät nämä härskisti luottaen siihen, että valtuutetut eivät perään hauku; siis eivät perehdy aineistoihin vaan luottavat sokeasti johtomiehiinsä. On tuhoisaa, jos ja kun myös virkavastuulla toimivat lähtevät mukaan riskilläkin näihin laittomuuksiin.

Valitusperusteita tulee riittämään. Menettelytapavirheiden vuoksi monien hankevaiheiden näytteilläoloaikoja on jouduttu useaan otteeseen jatkamaan. Kirkonkylän kupeessa olevan Ahvenvaaran tuulivoimahankkeeseen ELY:n perusteltu päätelmä tuli 25.11. 2025. Kainuun Sanomien uutisartikkeli tiivistää: ”Puolangan Ahvenvaaralle kaavaillun tuulivoimahankkeen tielle saattaa joutua liito-oravia, jokihelmisimpukoita ja saukkoja. Puistosta syntyy merkittäviä haittavaikutuksia paitsi luontoon, kuten vesistöön tai eläimistöön, myös alueen maisemaan. Päätelmän mukaan tuulivoimahankkeesta muodostuu merkittäviä haittavaikutuksia maisemaan. Kielteisiä vaikutuksia on arvioitu kohdistuvan esimerkiksi vesistöihin, linnustoon, saukkoon, arkeologiseen kulttuuriperintöön sekä sosiaalisiin vaikutuksiin... Muiden tuulivoimahankkeiden kanssa syntyvät yhteisvaikutukset vahvistavat haittavaikutuksia esimerkiksi maisemaan, liikenteeseen ja luontoarvoihin. Ely-keskuksen mukaan alueen kallioperästä löytyvän mustaliuskeen sijainnin epätarkkuus lisää epävarmuutta pohjavesi- ja vesistövaikutusten arvioinnissa.”

https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/ahvenvaaran-tuulivoimahankkeen-arvioidaan-aiheuttavan-merkittavia-haittoja-maisemaan-ja-luontoon

Hietavaaran hankkeesta tuli perusteltu päätelmä 26.9. 2025. ”Yhteysviranomainen pitää selostuksessa esitettyä yhteisvaikutusten arviointia osin puutteellisena. ... tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on otettava huomioon kyseisen tuulivoimahankkeen sekä eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset erityisesti asutukseen, maisemaan, linnustoon, luonnon monimuotoisuuteen, eläimistöön ja ekologisiin yhteyksiin sekä kulttuuriperintöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Erityisesti tässä hankkeessa on syytä täydentää yhteisvaikutusten arviointia metsäalueiden ja ekologisen verkoston pirstoutumisen, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten (melu, maisema, saartovaikutus) osalta.

Paltamon, Vaalan, Utajärven, Puolangan ja Ristijärven tuulivoimahankkeet toteutuessaan luovat pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen esteen lukuisten eläinlajien liikkumiselle, leviämiselle ja kuin myös lajityypilliselle elämälle. Näihin kuuluvat muunmuassa metsäpeura, hirvi, ilves, saukko, ahma, kotka, kalasääski, metsähanhi, metsäkanalinnut, huuhkaja, tonko ja raakku. Alueet ovat kaikkien näiden eläinlajien luontaista biotooppia. Monet lajit ovat jossain määrin sopeutuneet elämään metsätalouden muuttamissa elinympäristöissä. Mutta jos ovatkin, niin eivät ole missään määrin sopeutuneet tuulivoimalla teollisesti rakennettuun elinympäristöön.

Jokihelmisimpukka eli raakku on äärimmäisen herkkä matalien noin 10 cm syvien purojen samenemiselle. Suomella on globaali vastuu metsäpeuran säilymisenä lajina. Vaikka Vaarinkankaan YVA-selostuksessa on käsitelty suhteellisen laajastihankkeiden vaikutusta metsäpeuralle (Rangifer tarandus fennicus), jäävät lopulliset johtopäätökset vetämättä. Siitä minkä verran esim. metsäpeuroista Vaarinkankaan alueella on nyt havaintoja, ei voi päätellä mikä tilanne voisi ja tulisi olla! Nämä tuulivoimahankkeet tulevat antamaan kuoliniskun Kainuun metsäpeuran jo hiipuvalle populaatiolle.

Tule mukaan vaikuttamaan – Pikku-Paljakka 10.12.2025! Valtapuolueen runnomana kaavaehdotuksena valtuuston ratkaisevaan käsittelyyn on tulossa keskiviikkona 10.12. 2025 Pieni- Paljakan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotus.

Toistuuko sama farssi kuin Ristijärven kunnanvaltuuston käsittelyssä viime keväänä – mennään asiakirjoihin perehtymättä nöyrästi ja sokeasti kellokkaiden perässä?

Puolangan puolesta -valtuustoryhmän valtuutetut (Arto, Eeva, Jaana, Juho ja Salla) tulevat toimimaan pelastaakseen alueen maiseman, luontomatkailun ja kiinteistöjen arvot. Haluatko sinäkin vaikuttaa kansalaisaktiivisuudella – itsenäisyyspäivän hengessä?

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa,

jylhien järvien loiskintaa!

Meidänpä mainetta mainivat nuot

koskien ärjyt ja surkeat suot!

Meidän vapautta vaarat on nää!

Meidän on laulua lahtien pää!

Meille myös kevätkin keijunsa toi:

rasta ja metso täälläkin soi.

(Ilmari Kianto)

Pieni-Paljakan tuulivoimahanke vaarantaa luontomatkailun ja alueen arvojen säilymisen

Puolangan kunnanhallituksen käsittelyssä ollut Pieni-Paljakan tuulivoimahanke on vakava uhka alueen luonnolle ja Paljakan luontomatkailuyrittäjille. Paljakka on tunnettu poikkeuksellisen puhtaasta luonnostaan, hiljaisuudestaan ja luonnonrauhan tarjoavista maisemistaan – juuri niistä syistä, joiden vuoksi matkailijat saapuvat alueelle. Suunniteltu tuulivoimateollisuusalue uhkaisi näitä arvoja tavalla, jota ei voida ohittaa kevyesti.

Erityisen ongelmallista on, että tuulivoimalat sijoittuisivat hyvin lähelle mm. Nature Pointia ja muita alueen luontomatkailutoimijoita. Nämä yritykset nojaavat juuri siihen, että Paljakka tarjoaa mahdollisuuden luonnon kokemiseen ilman maisemahäiriöitä, melusaasteita tai teollisia rakenteita. Mitä Paljakan brändi on, jos vierailijaa tervehtivätkin luontopolun päästä kohoavat jättimäiset tuulivoimalat? 

Pieni-Paljakan kaksi tuulivoimalaa Metlan läheisyydessä, josta kunta nyt päättää, vaarantavat meidän luontomatkailuyritysten toimintaa. Alueella on näköalatorni, yhdyslatu, maastopyöräreitti, Köngäskierroksen vaellusreitti, koiravaljakkourat,  laavu ja näköalatorni. Voimalat tulisivat sijaitsemaan muutaman sadan metrin päässä näistä reiteistä. On selvää, että luontomatkailu tällaisella alueella ei tule enää onnistumaan.

Kunnan havittelema mahdollinen 60 000 euron kiinteistövero ei tule mitenkään korvaamaan menetyksiä.

Paljakan alueella on useita EU:n luontodirektiivin luontotyyppejä sekä hyvin harvinaista ja uhanalaista lajistoa, minkä vuoksi se on suojelubiologisesti erittäin arvokas. Pikku-Paljakan tuulivoimapuisto ulottuu myös Vaara-Kainuun kansallispuistohankkeen alueelle, joka on tunnistettu yhdeksi koko Suomen merkittävimmäksi luontoarvoiltaan. Paljakan alueella on suurin potentiaali nousta luontomatkailun keskittymäksi. Ilman tuulivoimaloita tällä alueella on mitä parhaimmat olosuhteet kehittyä tulevaisuudessa. Ilmaston lämpenemisen myötä lumiraja laskee, mutta tuolla Metlan korkeudella sitä vaaraa ei niin helposti tule olemaan. Koko Paljakka on lumisinta aluetta Suomessa.

Nyt kunnalla on hyvä mahdollisuus paikata mainettaan ja olla myös luontomatkailuyrittäjien tukena, eikä sallia näiden voimaloiden rakentamista. Tuulivoimalat ovat pahasti ristiriidassa Paljakan imagon kanssa. Tuulivoimaloiden näkyvyys kymmenien kilometrien säteelle ja lapojen varjostus- ja välkeilmiö heikentävät luontokokemusta. Jo pelkkä näkyvyys vaaroilta riittää luomaan teollisen vaikutelman keskelle erämaata. 

Tuulivoimaloiden vaikutukset eivät rajoitu pelkkään maisemaan. Rakentaminen, huoltotiestöt ja melu häiritsevät alueen eläimistöä, erityisesti lintukantoja ja metsän rauhaa suosivia lajeja. Paljakka on monille uhanalaisille ja häiriöherkille eläimille tärkeä elinalue. Kun luonto kärsii, kärsii myös matkailu – ne kulkevat käsi kädessä.

Lisäksi on syytä pohtia, kuinka paljon lyhytaikaiseksi jäävä teollinen vaarantaa pitkään kehittyneen luontomatkailun elinkeinon. Luontomatkailu on kestävää, kasvavaa ja alueen identiteettiin sopivaa toimintaa. Sen sijaan tuulivoimarakenteet ovat pysyviä, ja niiden aiheuttamat muutokset maisemaan ovat peruuttamattomia.

Pieni-Paljakan tuulivoimahanketta ei voi tarkastella pelkästään energiantuotannon näkökulmasta. Päätöksenteossa on huomioitava myös alueen matkailuyrittäjät, luontokohteet ja luonnon monimuotoisuuden arvo. Paljakka ansaitsee säilyä rauhallisena, luonnonläheisenä ja vetovoimaisena – sellaisena kuin matkailijat sen tuntevat ja haluavat kokea.

Toivomme, että kunnanhallitus/valtuusto tarkastelee hanketta kriittisesti ja näkee kokonaisuuden: tuulivoimalat Paljakan välittömässä läheisyydessä olisivat merkittävä ja pysyvä haitta koko alueen vetovoimalle ja luonnon hyvinvoinnille. Luonto on Paljakan vahvin valtti – sitä ei saa uhrata.

Kaisa Schwarz 

Nature Point Paljakka Oy

Leena Heikkilä 

Snow Huskies tmi 

Teksti julkaistu Puolanka-lehdessä 3.12.2025 sekä Kainuun Sanomissa 9.12.2025 (https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/lukijan-mielipide-pieni-paljakan-tuulivoimahanke-vaarantaa-luontomatkailun-ja-alueen-arvojen-sailym)

Puolangan puolesta -varavaltuutettu Esa Ahola ehdolla Osuuspankin Edustajistoon | 30.10.2025

Lue lisää osoitteessa https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/omistaja-asiakas-ja-edut/edustajisto-ja-vaalit ja äänestä!

TUULIVOIMATILAISUUKSIA PUKKAA – HETI KUNTAVAALIEN JÄLKEEN! | 29.6.2025

Kainuun Sanomat otsikoi artikkelinsa 16.6.2025: ”Useat tuulivoimahankkeet pyörähtämässä Kainuussa eteenpäin” https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/useat-tuulivoimahankkeet-pyorahtamassa-kainuussa-eteenpain

Artikkelissa on kuitenkin hukassa pääasiallinen syy siihen, miksi talvella 2024-25 oli monissa hankkeissa sordiino päällä. Pelättiin näet kansan tuomiota valtapuolueelle kuntavaaleissa. Mutta nyt luottaen siihen, että kansan muisti on lyhyt, on tarkoitus ajaa mahdollisimman moni kaavapäätös läpi heti valtuustokauden alussa. Kainuun Sanomat ei ole myöskään uutisoinut Ristijärven Pieni-Paljakan kaavapäätöksestä. Ehkä pelätään, että tieto poikisi valituksia hallinto-oikeuteen. No niitä kyllä tulee.

Puolanka-lehti uutisoi 18.6. 2025 otsikolla ”Hietavaaran ja Ahvenvaaran tuulivoimahankkeilla oli yleisötilaisuudet” asian merkityksen suhteen kovin niukalla asiasisällöllä. Väitettiin muun muassa harhaanjohtavasti, että Hietavaaran yleisötilaisuudessa oli ”hiljaista”…

Tuo hiljainen Hietavaaran tilaisuus oli itseasiassa tuulivoimayhtiö Wpd:n pr-tilaisuus Monarilla tiistaina 11.6. Mutta se varsinainen yleisötilaisuus liittyen kaavaehdotukseen ja YVA-selostukseen (457s) oli Puolankajärven koulun auditoriossa vasta maanantaina 16.6. – ja se ei suinkaan ollut hiljainen, väkeäkin oli lähemmäs puolen sataa ja keskustelua käytiin laajasti. Syystä tai toisesta etäyhteys ei toiminut, kun osallistujat eivät saaneet liittymislinkkejä. Kun tästä reklamoitiin sekä Elylle että tuulivoimayhtiölle, niin uusi etätilaisuus järjestettiin vielä juhannuksen jälkeen maanantaina 23.6. Ja taas riitti osallistujia ja hyvin kriittistä keskustelua!

Keskustelua käytiin niin ympäristövaikutuksista, kuin maisema- ja meluhaitoistakin. Yhtiö  mm. "unohti" tehdä valokuvasovitteet voimaloille pahiten altistuvien kiinteistöjen pihoilta mm. Poikkijärven ja Hietajärven rannoilta. Massiivisten tuulimyllyjen näkyminen kolmessa ilmansuunnassa taitaa olla liian ilmiselvä ja törkeä haitta, jos sen kuvaksi asti tekee ja ehkäpä naapurussuhdelain vastainen. Unohtipa Wpd tehdä sovitteen myös Karppalan myllyltä, joka on RKY-kohde eli valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, ja suunnittelussa on otettava huomioon kohteen arvot. Tilaisuudessa firman edustaja esitti niin kuin ei olisi alueesta kuullutkaan!

Luontohaitoista keskustellessa ilmeni, että  Wpd ei ollut tuonut "jostain syystä" luontoasiantuntijaansa mukaan tilaisuuteen, ja vetosi jokaiseen puheenvuoroon, että kun meillä ei ole nyt sitä luontoasiantuntijaa mukana niin ei voida kommentoida näitä. Se siitä todellisesta osallistamisesta.

Tuulivoiman puolustajia ei tilaisuuksissa joko ole – tai he eivät ainakaan käytä puheenvuoroja. Ehkä he vaan haluavat kätkeä onnensa vuokrasopimuksistaan. Se kirkonkylän pinnassa olevan Ahvenvaaran tuulivoimatilaisuus 11.6. oli ilmeisesti taktisista syistä järjestetty samaan aikaan uuden kunnanvaltuuston ensimmäisen kokouksen kanssa. Keskustelu oli kriittistä koskettaen muun muassa lähiympäristön mustaliuske-esiintymisiä, joiden suhteen tuulivoimayhtiö haluaisi mennä alueelle vaikka riskillä.

Ihmetystä siis herättää, ettei Puolanka-lehti uutisoinut Hietavaaran varsinaisesta yleisötilaisuudesta mitään. Se ei ole reilua eteläpuolankalaisia asianosaisia ja lehden tilaajia kohtaan! Vaikutti myös, ettei lehti halunnut myöskään kirkonkylän liepeille tulevan Ahvenvaaran tuulivoimaloiden maisema- ja ympäristövaikutuksille huomiota - toisin kuin ”Puolangan puolesta” -ryhmämme. 

Ristijärven Isolehdon tuulivoimalahankkeen YVA-selostus (511s) ja kaavaehdotus sisältää jopa 27 voimalaa korkeudeltaan 320m. Tämä sijaitsee Uvan pohjois- ja koillispuolella varsin lähellä Paljakkaa. Hankkeella tuhotaan vaara-Kainuun kauneimmat ja korkeimmat maisemat; Saukkovaara – Lumivaara – Peuravaara – Paljakka – Tuomivaarat (Ukko-Halla) – Siikavaara. Vaarannetaan alueen raakkupurot ja edesautetaan Kainuun Petran eli metsäpeuran tuhoa. Ja kaikki tämä mukavihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän nimissä!

Edellä mainitun Kainuun Sanomien artikkelin (toim. Marjut Lauronen) mukaan KAINUUN KÄYNNISSÄ OLEVAT TUULIVOIMAHANKKEET ovat (hankkeen nimi, arvioitu käyttöönottovuosi ja projektin omistaja / hanketekijä):

1. Suomussalmi-Puolanka, Harmajapää. 2030. VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy.

2. Hyrynsalmi, Kytölehto. 2028. Eolus Finland Oy.

3. Puolanka, Ukonkangas. 2028. Winda Energy Oy.

4. Puolanka, Hirvivaara-Murtiovaara ja Koirakangas. 2029. Metsähallitus.

5. Suomussalmi, Kivivaara-Peuravaara. 2026. Kivivaara-Peuravaaran Tuulipuisto Ky.

6. Hyrynsalmi, Kivivaara-Peuravaara II. 2017. Kivivaara-Peuravaaran Tuulipuisto Ky.

7. Vaala, Susisuo. 2027. Winda Energy Oy.

8. Puolanka, Vaarinkangas. 2027. Pohjolan Voima/Taaleri Energia.

9. Puolanka, Tulikangas. Axpo Renewable Finland Oy.

10. Puolanka, Hietavaara. 2028. wdp Suomi Oy.

11. Puolanka-Ristijärvi-Hyrynsalmi, Pieni-Paljakka. PROKON Wind Energy Finland Oy.

12. Ristijärvi, Isolehto. 2030. ABO Energy Suomi Oy.

13. Hyrynsalmi, Lumivaara. 2023. Lumivaaran Tuulivoima Oy.

14. Hyrynsalmi, Lumivaara. 2024. Neoen Renewables Finland Oy (80 %) ja PROKON Wind Energy Finland Oy (20 %).

15. Hyrynsalmi, Illevaara. 2023. ABO Wind Oy.

16. Vaala, Haarasuonkangas. 2026. Pohjan Voima/Taaleri Energia.

17. Vaala, Turkkiselkä. 2027. ABO WOX2/Turkkiselkä Wind Oyind Oy.

18. Paltamo, Takiankangas-Hukkasalo. 2027. Ilmatar Paltamo Oy.

19. Paltamo, Varsavaara. PROKON Wind Energy Finland Oy.

20. Ristijärvi, Louhenkangas. 2032. ABO Energy Suomi Oy.

21. Vaala, Painuan kanava. PROKON Wind Energy Finland.

22. Vaala, Naulakangas: 2026. Exilion Tuulihankkeet Ky.

23. Vaala, Honkalankangas. 2029. Valorem Energies Finland Oy / Honkalankangas Wind Farm Oy.

24. Vaala, Metsälamminkangas. 2022. OX2.

25. Kajaani, Löytösuo. 2027. Ilmatar Energy Oy.

26. Kajaani, Kokkosuo. 2029. VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy.

27. Kajaani, Harsunlehto. 2028. Metsähallitus.

28. Kajaani, Luolakangas. 2027. Pohjan Voima.

29. Kajaani, Ylihongikko. 2029. OX2.

30. Kajaani, Katajamäki. Fortum/Fortum/Katajamäen Tuulivoima Oy.

31. Kajaani, Kukkokangas. 2032. ABO Energy Suomi Oy/Metsähallitus.

32. Kajaani, Kivikangas I. 2030. ABO Energy Suomi Oy/Metsähallitus.

33. Kajaani, Kivikangas IIToistaiseksi jäissä puolustusvoimien lausunnon vuoksi. ABO

Energy Suomi Oy/Metsähallitus.

34. Kajaani ja Sotkamo, Sivakkalehto. 2032. ABO Energy Suomi Oy/Metsähallitus.

Meidän on Puolangalla kesästä huolimatta syytä olla hereillä ja antaa lausunnot / mielipiteet heinäkuussa Ahvenvaaran, Hietavaaran ja Ristijärven Isolehdonkin hankkeista: Ahvenvaaran tuulivoimahankkeesta 18.7. 2025 mennessä; Isolehdon ja Hietavaaran hankkeista 25.7. mennessä. Ja vielä siten, että lähetetään Ahvenvaaran ja Isolehdon suhteen lausunnot YVA-selostuksesta Elylle ja kaavaehdotuksista kunnille, mutta Hietavaarasta kummastakin Puolangan kuntaan (+varmuuskopio Elylle :))

Ristijärven valtuuston kaavapäätös Pikku-Paljakan tuulivoimahankkeesta | 28.5.2025

Ristijärven kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan äänin 9-2 Pikku-Paljakan tuulivoimakaavan. Asiasta eivät ole uutisoineet Kainuun Sanomat eikä paikallislehdetkään. Pöytäkirja löytyy Ristijärven kunnan verkkosivuilta.

Vasemmistoliiton Matja Häyrynen esitti Pikku-Paljakan kaavaehdotuksen hylkäämistä, mitä kannatti Vihreiden Pertti Raninen. Viimeksi mainittu ehätti kuitenkin etukäteen lupaamaan, ettei vastusta muita hankkeita...

Keskusta pelasi kaksilla korteilla; ensin ryhmänjohtaja Arto Klemetin johdolla "empä-tiiää", varmaankin mukavastauksena ryhmänsä saamaan tuulivoimakritiikkiin, mutta julistetun tauon jälkeen sellaisilla paljon puhuvilla argumenteilla KYLLÄ-kannan puolesta kuin; että onhan tuulivoimayhtiöt ja kunta jo niin paljon rahaa projektiin laittaneet, ja että tuulivoimayhtiöt saattavat jopa loukkaantua ja hylätä Ristijärven, ja että ei voida enää tässä vaiheessa hylätä hanketta, ja että onhan näitä varmaan käsitelty perusteellisesti, vaikka me päättäjät emme kukaan ole näitä aineistoja kokonaan lukeneet...

Kokoomuksen edustaja Arto O. Tolonen kehui olevansa "teknokraatti", jota ei haittaa yksikään tuulivoimala maisemassa. Se lienee ollut kokoomuslaisen ideologian mukaista puhetta; "raha se on joka ratkaisee", heidän empatiansa ei ilmeisesti ulotu tavallisten pienten kiinteistönomistajien ja pienyrittäjien hätään (https://yle.fi/a/74-20162186) - eikä heidän perustuslailliseen omaisuudensuojaan (15§). Ainoa valoisa puoli asiassa on, että päätöksestä on helppo löytää "laittomuuksia" joihin voi pohjata valituksen. Myös ELYn lausunto (perusteltu päätelmä) oli ollut erittäin kriittinen.