Puolangan kuntaan kaavailtuja tuulivoimantuotantoalueita.
(Tarkat aluerajaukset löytyvät hankkeiden YVA-ohjelmista.)
Tiesitkö, että Puolangalle on suunnitteilla kymmenen tuulivoimantuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu voimaloiden lukumäärä on 124 kappaletta. Jopa 350-metriset voimalat - Suomen korkeimmat rakennukset - näkyvät peräti neljänkymmenen kilometrin päähän, Oulujärvelle saakka. Jokainen hankealue aiheuttaa meluhaittoja vähintään viiden kilometrin säteellä, heikentäen asuinviihtyvyyttä ja pilaten luonnon rauhan. Hankkeet kaavoitetaan yksitellen, eikä mikään viranomainen vastaa niiden yhteisvaikutusten arvioinnista.
Suunnitelmien toteuduttua on vaikeaa välttyä kuulemasta voimaloiden jylinää ja näkemästä niiden jokaöistä punaista vilkuntaa vaaramaisemassa, asuitpa sitten Puolangan taajamassa tai maaseudulla.
Maiseman tuhoutuminen, huoli vesistöistä, vaikutukset luontoon ja sekavat maanvuokrasopimukset ovat teemoja, jotka toistuvat Puolangan tuulivoimahankkeiden yleisötilaisuuksien puheenvuoroissa. Kukaan ei vain kuuntele.
Luonnon ja alkuperäiselinkeinojen hyvinvointi huomioitava!
Tuulivoimarakentaminen pirstoo metsiä, uhkaa vesistöjä ja eläimistöä sekä kiihdyttää luontokatoa. Jokainen voimala vaatii leveät tiet ja sähkönsiirtolinjat, tuhoten pysyvästi 2-5 hehtaaria metsää tai viljelyalaa. Tämä on pois eliöiltä, maa- ja metsätaloudelta sekä virkistyskäytöstä. Tuulivoima myös tutkimusten mukaan heikentää metsän kasvua kymmenen kilometrin etäisyydellä voimaloista. Runsas maanmuokkaus ja kiviaineksen louhinta vaarantaa pintavedet ja arvokkaat taimen- ja raakkupuromme. Jokaisen voimalan perustuksiin kaadetaan yli kuusi miljoonaa kiloa betonia. Tämä betoni todennäköisesti jää pilaamaan alueen maaperän ja pohjaveden - monien kiinteistöjen kaivoveden - voimalatoiminnan päätyttyä.
Hankkeita on vireillä tuhansia eri puolilla Suomea. Se on melkoinen suma. Kun katsoo hankekarttaa, on vaikea nähdä, että sinne jää ekologisia yhteyksiä jäljelle, mikäli kaikki hankkeet toteutuvat. On erittäin haitallista, kun elinympäristöt pirstoutuvat. Monet lajit ovat vaarassa.
- Hanna Halmeenpää, Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja
Metsästys turvattava!
Tuulivoimaloiden vaikutukset häiritsevät eläinten luontaista käyttäytymistä ja alueiden käyttöä metsästyksessä. Luonnonvarakeskuksen 2023 selvityksen mukaan suuri osa eläimistä (mm. metsäkanalinnut) siirtyy yli viiden kilometrin päähän voimaloista. Ja kun viiden kilometrin päässä on aina uusi voimalarypäs, niin voidaankin vaihtaa Nälkämaan Lauluun uudet sanat, kun ei rastas ja metso enää soi. Jopa 36% Puolangan pinta-alasta on vaarassa tyhjentyä monista eläinlajeista.
Tuulivoimalalla on isot vaikutukset eläimistöön. Tutkittuja vaikutuksia ovat esimerkiksi populaatiokoon pieneneminen, muutokset soidinkäyttäytymisessä, poikastuoton väheneminen ja poikaskuolleisuuden kasvu.
- Anne Tolvanen, Luonnonvarakeskus
ELÄMÄNLAATU etusijalla!
Tuulivoimalat asutuksen ja loma-asutuksen läheisyydessä heikentävät ihmisten elämänlaatua. Kuinka rentoutuminen onnistuu, kun luonnonmaisema muuttuu teollisuusalueeksi ja korpien kuiskinta vaihtuu ikuiseen tehdasmeluun? Me puolankalaiset ansaitsemme elinympäristön, jossa on hyvä elää ja viihtyä, ja johon vapaa-ajan asukkaat haluavat palata aina uudestaan virkistäytymään arjen kiireestä.
Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen. Se on kotipaikkani, jossa ennen linnut lauloivat ja oli rauhallista. Siihen tuulivoimaloihin se rauha sitten loppui.
- Raili Pajunen, Luhanka
Kiinteistöjen arvo on turvattava!
Pohjoismaisten tutkimusten mukaan tuulivoimarakentaminen laskee kiinteistöjen ja asuntojen arvoa jopa kahdeksan kilometrin säteellä voimaloista - esimerkkinä Puolangan kirkonkylä on vain viiden kilometrin päässä Ahvenvaaran tuulivoimahankkeesta, ja siten hyvin altis arvonalenemalle. Monet kylät, kuten Puokio, Joukokylä ja Törmänmäki ovat jopa aivan hankkeiden vieressä. Voimaloiden vaatimat sähkönsiirtolinjat risteilevät joka paikassa ja maa niiden alta pakkolunastetaan. Pidämme huolen siitä, että kuntalaisten omaisuus säilyttää arvonsa ja kotikuntamme pysyy vetovoimaisena.
Pankki on kirjannut lausunnon, että tuulivoimahanke vaikuttaa kiinteistön arvoon. Siitä on nyt mustaa valkoisella... kun tilanne on nyt tämä, niin rupeaa kiinnostamaan, miten tämän saisi myytyä. Vaikuttaa, ettei mitenkään, ainakaan sellaisella hinnalla, että saisi edes maksettua lainansa pois.
- Susanna Kvick, Kiuruvesi
Luontomatkailu ja luonnon virkistyskäyttö etusijalla!
Puolanka tunnetaan puhtaasta luonnostaan ja rauhastaan. Tuulivoimaloiden melu-, välke- ja maisemahaitat eivät kuulu tänne. Säilytämme Puolangan houkuttelevana retkeily- ja luontomatkakohteena sekä suojelemme luontomatkailuyrittäjien elinkeinoa. Voimme erottua kuntana, missä tuulivoima ei häiritse hiljaisen luonnon elämyksien kokemista.
Yhteisvastuu: Ketään ei jätetä!
Puolankaa koskevat päätökset tehdään asukkaita kuunnellen ja heidän hyvinvointiaan kunnioittaen. Kestävä tulevaisuus rakennetaan yhdessä!
Tutustu aiheeseen tarkemmin
Lisätietoja Puolangan kunnan tuulivoimahankkeista: https://puolanka.fi/tyo-ja-elinkeinot/biotalous-ja-vihrea-siirtyma/tuulivoima/
Luonnonvarakeskuksen selvitys (2023) tuulivoiman haitoista eläimille: https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita, sekä Riista-lehden artikkeli aiheesta: https://riistalehti.fi/tutkimus-tuulivoimalat-karkottavat-riistaelaimia-kilometrien-paahan
Ilta-Sanomien artikkeli 28.1.2025 "Vastatuulessa - onko Suomi tekemässä kallista virhettä": https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010991536.html
Ilta-Sanomien artikkeli 16.3.2025 "Taistelu kotirauhasta - Susanna Kvick järkyttyi pankin lausunnosta": https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011097752.html
Ruotsalainen laaja tutkimus (2021) tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistöjen arvoon (englanninkielinen): https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1557759/FULLTEXT02
Kiinalainen laaja tutkimus (2023) tuulivoiman vaikutuksesta biomassan tuotantoon (englanninkielinen): https://www.researchgate.net/publication/376556599_The_impact_of_wind_energy_on_plant_biomass_production_in_China
Ympäristöministeriö hyllytti raportin tuulivoiman haitoista maakotkille: https://yle.fi/a/74-20117707
Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen tietopaketti tuulivoimasta: https://tvky.info/tietoa-tuulivoimasta/
Konsulttien tekemät melumallinnukset YVA-selostuksissa tähtäävät suunnitelman hyväksymiseen, ei todellisen melun mallinnukseen. Mm. talviolosuhteet (lumen ja jään kertyminen lapoihin), voimaloiden välisten keskinäisvaikutusten huomiointi (jättöpyörre) sekä inversio (öisin tai kylmällä säällä lämpötila maanpinnan tuntumassa on matalampi kuin ylempänä, jolloin voimalamelu taipuu maata kohti) puuttuvat mallinnuksista kokonaan. Näiden seikkojen takia todellinen melu ylittää mallinnusten arviot, ja tuulivoimalayhtiöitä haastetaan jatkuvasti oikeuteen. Tämän vuoksi tuulivoimatoimittajat eivät myöskään halua joutua ympäristöluvan varaisiksi, koska silloin tehorajoituksia jouduttaisiin tekemään koko ajan. Esimerkiksi Leppävirralla melutaso ylittyi mittausten perusteella pahimmillaan jopa 10 dB. Lähteet:
YLE, 2022, "Leppävirran kunta vaatii jo toimivalle tuulivoimalalle ympäristölupaa – syynä myllyjen odotettua suurempi ääni", https://yle.fi/a/3-12656748
Hannu Nykänen, Tuulivoimaloiden synnyttämän melun ja tärinän terveysriskit - esitutkimus (2023). https://pelastetaansuomenluonto.fi/wp-content/uploads/Tuulivoimaloiden-synnyttaman-melun-ja-tarinan-terveysriskit-esitutkimus-7-3-2023.pdf
Kesämökkiläisen kokemuksia tuulivoimamelusta Luhangalla: https://www.suomenuutiset.fi/tuulivoimaloista-melu-ja-terveyshaittaa-luhangassa-kesamokkiasukas-yhtaan-yota-en-ole-voinut-olla-talossa-voimaloiden-kaynnistymisen-jalkeen/
Tilastokeskuksen mukaan 92% Suomen sähköntuotannosta oli päästötöntä jo vuonna 2023. Suomi on vuonna 2025 yliomavarainen päästöttömän sähkön tuotannossa jo tehtyjen investointien (3300 MW uutta kapasiteettia 2024-2025) perusteella. Holtitonta ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin kustannuksella tehtävää tuulivoiman lisärakentamista Puolangalle ei voida mitenkään perustella vihreällä siirtymällä - todellisuudessa kyseessä on yltiöpäinen uusien datakeskusten ja kryptomining-yritysten houkuttelu Suomeen luonnon kustannuksella, ja lopputuloksena päästöt vain lisääntyvät. Lisätuotantoa ei välttämättä tarvita. Lähteet:
Satakunnan Kansa (2025), "Vihreä siirtymä on valtava valhe - Uskokaa nyt jo, ettei ihmiselle mikään riitä", https://www.satakunnankansa.fi/kolumnit/art-2000011088318.html
Tilastokeskus (2024), "Kotimaisella sähkön tuotannolla katettiin 98% Suomen sähköntarpeesta vuonna 2023", https://stat.fi/julkaisu/cln2zc9wg8fgb0cut7vm9hil8
Tekniikka ja Talous (2025), "Maailma hukkuu miljooniin tonneihin tuulivoimaloiden lapajätettä", https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/6467f2e2-e84c-451c-8d0b-96a1f364e50d
Tuulivoimaloiden purkukustannukset voivat jäädä kunnan ja maanomistajien maksettaviksi, mikäli voimalayhtiö sattuisi menemään konkurssiin voimalan elinkaaren lopussa. Voimaloiden purkukustannukset ovat noin 10% luokkaa rakennuskustannuksista. Jos esimerkiksi yksittäisen voimalan rakentaminen maksaa 3-4 miljoonaa euroa, sen purkukustannukset lasketaan sadoissa tuhansissa. Purkukustannusrahastot, mikäli sellaisia on, kattavat tästä vain murto-osan. Puolangan 124 voimalan tapauksessa kunnan maksettavaksi voisi tulla kahdenkymmenen vuoden päästä jopa kymmenien miljoonien eurojen lasku. Mikäli perustukset vaaditaan purettaviksi, tämä voi lisätä kustannuksia entisestään 30-50%. Lähteet:
YLE (2021), "Vanhoja tuulivoimaloita puretaan pian kiihtyvää tahtia – tuulivoimakriitikon mielestä rahaa ei ole tarpeeksi ja maksajaksi voivat joutua maanomistajat", https://yle.fi/a/3-11742751.
Talouselämä (2025), "Tuulivoiman ympäristövaikutuksia on kaatumassa veronmaksajien niskaan – S-ryhmä ja useat tuulivoimayhtiöt sopivat jättävänsä teräsbetonisia perustuksia maastoon", https://www.talouselama.fi/uutiset/tuulivoiman-ymparistovaikutuksia-on-kaatumassa-veronmaksajien-niskaan-s-ryhma-ja-useat-tuulivoimayhtiot-sopivat-jattavansa-terasbetonisia-perustuksia-maastoon/484ab2e9-7b3e-4505-a634-1dd13e6e438c
Tuulivoiman lisärakentaminen pahentaa entisestään sähköntuotannon vaihtelua. Kun tuulee, sähköstä on ylituotantoa, ja sähkön hinta voi muuttua jopa negatiiviseksi. Kun ei tuule, tuulivoimalat eivät tuota juuri mitään - joskus ne jopa tarvitsevat sähköä muualta. Mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan, sitä suuremman osan ajasta tuotanto on kannattamatonta kaikille tuulivoiman tuottajille. Tämän kannibalisaation takia uudet (mm. Puolangalle pyrkivät) voimalaprojektit eivät automaattisesti ole taloudellisesti kannattavia. Teollisuus ei voi käyttää epäluotettavaa sähköä. Lähteet:
Ilmastokatsaus (2024), "Sään vaihtelut ja sähkön hinta johtavat sähkömarkkinan kannibalisaatioon", https://www.ilmastokatsaus.fi/2024/04/22/saan-vaihtelut-ja-sahkon-hinta-johtavat-sahkomarkkinan-kannibalisaatioon/
Uusi Suomi (2024), "Ruotsin tuulivoimateollisuus kannattavuusongelmissa, Suomi seurannee perässä", https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/ruotsin-tuulivoimateollisuus-kannattavuusongelmissa-suomi-seurannee-perassa/
YLE (2025), "Erikoinen ennätys: Suomen tuulivoimalat kuluttavat sähköä eivätkä tuota mitään", https://yle.fi/a/74-20080956
Tuulivoiman tuotanto 17.3.2025 - 23.3.2025, Fingrid, https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/