Kuulkaa korpeimme kuiskintaa,
jylhien järvien loiskintaa!
Meidänpä mainetta mainivat nuot
koskien ärjyt ja surkeat suot!
Meidänpä vapautta vaarat on nää!
Meidän on laulua lahtien pää!
Meille myös kevätkin keijunsa toi:
rastas ja metso täälläkin soi.
Wainojen virmat – oi vaietkaat!
Rapparit, ryöstäjät – kaijotkaat!
Miekkaa ei tarvis, tarmoa vaan
puolesta hengen ja heimon ja maan!
(Ilmari Kianto 1911)